Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kurki on komea lintu!

Tiistai 16.7.2024 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkotini sijaitsee Viljakkalassa Hanhijärvenkulmalla ja olettaisi, että kylässämme nähdään usein hanhia!

 

Toissapäivänä ajoin kahdestikin mökiltä Majajärveltä synnyinkotini maisemiin ja matkalla näin Hanhijoen pelolla…

 

 

IMG_0254.JPG

 

…komean kurkipariskunnan!

 

Sanotaan, että kurki on koostaan huolimatta arka lintu ja huomasin sen, kun pysähtyessäni ja noustessa autostani kuvaamaan, lähtivät kurjet heti lentoon!

 

************

 

Hanhijärvestä, Hanhilahdesta ja Hanhijoesta huolimatta lähistöllä on myös Kurki-niminen talo eli onhan niitä kurkiakin ilmeisesti ollut lähiseudulla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurki on komea lintu!, Kurki, Hanhijärvi, Hanhijoki, Hanhijoki, Viljakkala, Hanhijärvenkulma, Kurjen talo,

Mustialassa aloitettiin maamme maatalousopetus vuonna 1840

Lauantai 3.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, että sain vuosina 1968 – 1970 opiskella agrologiksi Mustialan Maatalousopistossa Tammelassa.

 

Mustiala on suomalaisen maatalousopiskelun kehto ja synnyinsija, sillä siellä perustettiin Suomen ensimmäinen maatalouskoulu vuonna 1840.

 

Mustialassa annettiin maamme korkeinta maatalousopetusta 1865 – 1908 ja sen kunniaksi Mustialan puistossa on tätä…

 

 

IMG_6082.JPG

 

…juhlistamassa Pohtajapatsas, jonka on veistänyt Viljo Savikurki.

 

Patsas on pystytetty 1971 eli vasta sen jälkeen, kun minä sain opiskella Mustialassa.

 

 

IMG_6086.JPG

 

 

Ns. vanhan opiston seinässä on 3.7.1965 paljastettu Agronomien yhdistyksen hankkima muistolaatta agronomiopetukselle ja vanhoille mustialiiteille.

 

 

Syvä kunnioitus Mustialassa tapahtuneelle maatalousopetukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustialassa aloitettiin maamme maatalousopetus vuonna 1840, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, agrologiopetus, agronomiopetus, mustialiitit, Pohtajapatsas, Viljo Savikurki.

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

vaara1.jpg

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

vaara2.jpg

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

vaara3.jpg

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

vaara4.jpg

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

vaara5.jpg

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

vaara6.jpg

 

 
Rautatietä Käkisalmen suunnasta (vasemmalta) kohti Elisenvaaran asemaa.

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

vaara7.jpg

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisenvaara, Kurkijoki, Elisenvaaran pommitus, Elisenvaaran pommitukset, Elisenvaaran asemapäällikkö, Neuvostopommitukset Elisenvaaran asemalle, Karjalan kannas, Valvontakomissio, Sotasensuuri, Jatkosota, kyröläismatka2016, venäjä2016, Elisenvaara 20.6.

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

kurki1.jpg

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

kurki2.jpg

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

kurki3.jpg

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

kurki4.jpg

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

kurki5.jpg

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

kurki6.jpg

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

kurki7.jpg

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

kurki8.jpg

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

kurki9.jpg

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

kurki10.jpg

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

kurki11.jpg

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

kurki12.jpg

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurkijoki, Kurkijoki-säätiö, Kurkijoen kirkko, Kurkijoen maatalousopisto, Kurkijoen kansanopisto, venäjä2015, Lauri Kristian Relander, Veikko Hakulinen,